Hoi An – Mittatilausvaatteita ja hyvää ruokaa

Muutaman päivän rantalöhöilyn jälkeen Phu Quocilla oli aika ottaa siirtymä vähän pohjoisemmaksi, Hoi Anin kaupunkiin. Hoi An sijaitsee kutakuinkin puolivälissä Vietnamia, itärannikolla. 120 000 asukkaan kaupunki on myös vietnamilaisen ruoan keskus. Lähin lentokenttä on noin puolen tunnin ajomatkan päässä, Da Nangin kaupungissa. Hoi Anin vanha kaupunki on julistettu Unescon maailmanperintökohteeksi.

Hoi An tunnetaan ennen kaikkea vanhasta kaupungistaan, hyvästä ruoasta ja räätäleistä, jotka tekevät laadukkaita vaatteita edullisesti mittatilaustyönä.

Lento vei ensin Phu Quocilta Ho Chi Minh Cityyn ja sieltä suoraan Da Nangiin. Kuljettava yhtiö oli Jetstar ja homma toimi kaikinpuolin fiksusti. Jetstarin koneet olivat selkeästi vahnahkoa kalustoa, mutta hyvin pysyivät ilmassa australialaiskapteenien käsissä. Kaiken kaikkiaan keräsimme Vietnamin sisäisistä lennoista pelkkiä hyviä kokemuksia.

Da Nangista ajeltiin taksilla Hoi Aniin, josta hotelliksi oli valikoitu Hoi An East West Villas -nimisen pikkuhotelli. Hoi Anissa majoitusten hinnat ovat todella edullisia. Huoneen hinta oli 26€/yö ja kyseessä oli todella siisti ja kiva hotelli.

Hoi An on rantakaupunki, mutta sen keskusta sijaitsee viitisen kilometriä rannalta sisämaahan päin. Hotelli oli sopivasti siinä puolessa välissä rantaa ja keskustaa. Hotellista sai ilmaiseksi lainata fillareita ja skootterin sai vuokrattua 5 amerikan dollarin päivähinnalla.

Viivymme Hoi Anissa vain muutaman yön, joten kaupunkiin ja sen ympäristöön pitää tutustua vähän nopeutettuun tahtiin. Thank God for Tripadvisor, sillä sen avulla löysimme tästä runsaasta tarjonnasta helposti parhaat ravintolat!

Ensimmäisen kokonaisen päivän vietimme fillaroiden ympäri kaupunkia. Hoi Anissa on helmikuun alussa vielä sadekausi ja mekin saimme siitä osamme. Taivas oli pilvinen koko päivän ja riisipelloilla pyöräillessä taivas kaatoi saavillisen jos toisen niskaan. Tietenkään meillä ei ollut sadetakkeja.

Lounasta syötiin riisipellon laidalla Baby Mustard -nimisessä ravintolassa, joka on yksi kaupungin parhaiten arvosteltuja. Ravintolan takapihalla oli valtava yrttitarha, josta kokki kävi hakemassa suoraan tuoreet mausteet ruokiin. Ymmärrettävästi ruoka oli taivaallista. Baby Mustardilla on myös privaatti kokkikoulu (cooking class), joka näytti mukavalta. Kannattaa varata ajoissa (jopa ennen reissua), sillä useimmiten sessiot ovat buukattu joksikin aikaa eteenpäin.

Pyöräretken jälkeen päätimme vielä vuokrata hotellilta skootterin ja ajella sillä vanhaan kaupunkiin. Etsimme käsiimme hyvän räätälin ja lähdimme kyselemään mittatilauspukujen perään. ”Höttökankaisen” puvun saa alkaen 80 dollarista (ameriikan dollarista) ja kalleimmat puvut hipovat muutamaa satasta. Itse tilasin puvun mallia James Bond (Daniel Craig) laadukkaalla kankaalla ja tietysti valkean paidan kera. Hintaa koko setille tuli 250 dollaria. Ehdottomasti kannattava hankinta. Pukujen lisäksi täältä saa muitakin mittatilausvaatteita ja mm. kenkiä, joita tilasimme yhteensä neljä paria. Kunnollinen koeajo kengillä on vielä tekemättä, mutta ensivaikutelma on hyvä ja puhvelin nahka tuntuu laadukkaalta jalassa (EDIT kaksi vuotta myöhemmin: kengät kestivät aikansa ja mukautuivat jalkaan mainiosti. Pohja oli lopulta heikoin lenkki ja alkoi antaa periksi. Tästä huolimatta yhdet parhaat nahkakengät, joilla olen kävellyt).

Toiseksi päiväksi otimme suosiolla skootterin. Sillä nyt vaan pääsee nopeammin paikasta toiseen, kun aikaa ei ole montaa päivää. Taksikaan ei ole huono vaihtoehto. Niitä on täällä riittävästi ja hinnat ovat erittäin edullisia. Valtaosa taitaa olla niitä luotettavia Mai Linh -yhtiön takseja.

Vanhassa kaupungissa tuli käytyä joka päivä. Milloin kaupoilla, milloin syömässä ja välillä ihan muuten vaan kävelemässä. Vanha kaupunki on kaunis ja tunnelmallinen, joskin melko turistoitunut etenkin päiväsaikaan. Iltaisin on vähän rauhallisempaa. Rannalla emme käyneet koko aikana kuin kerran, silloinkin vain lounaalla. Kuten jo todettu, on Hoi Anissa vielä helmikuun alussa sadekausi ja näin ollen rantakelit eivät välttämättä osu kohdalle. Aurinko kyllä paistoi välillä, mutta rannalla kävi koko ajan kova ja viileä tuuli ja aallot olivat hyvin korkeita. Jos olisimme tulleet rantalomalle tänne, olisimme olleet erittäin pettyneitä. Päiväsaikaan lämpötilat kohosivat korkeimmillaan noin 25 asteen tienoille kaupungissa, mutta viileällä rannalla oli mukavampi olla pitkähihaisessa. Samoin iltaisin oli varauduttava pitkähihaisella.

Meillä kävi hyvä tuuri matkan ajankohdan suhteen, sillä satuimme Hoi Aniin juuri Full Moon Lantern Festivalin aikaan. Kyseessä on noin kerran kuukaudessa toistuva tapahtuma, jolloin vanhasta kaupungista sammutetaan kirkkaat valot ja valaistuksen hoitavat kynttilät ja lyhdyt. Huhut kertovat, että toiveet saattavat toteutua, jos ne lähettää dollarin maksavan kynttilälyhdyn mukana jokeen. Tietysti kokeilimme!

Kokeilulistalla oli myös Hoi Anin paras Banh Mi (täytetty patonki), jota saa Tripadvisorin mukaan vanhalta rouvalta nimeltään Madam Khanh (The Banh Mi Queen). Rouva väänsi leivät varmoin ottein ja ai että, kun olikin hyvää. Oluen kanssa hintaa taisi tulla vähän alle euron. Hyvä lounas. Älä missaa tätä, jos matkustat Hoi Aniin!

Kaikenkaikkiaan Hoi Anista jäi hyvä fiilis. Rantalomalle en tänne tulisi, mutta Vietnamin reissun paras ruoka ja kaupungin yleinen tunnelma teki vaikutuksen. Kenties vielä joskus uudelleen!