Kun metsässä aikoo viettää aikaa enemmän kuin yhden tai kaksi yötä, alkaa ruoan paino ja säilyvyys merkitsemään. Makkarapakettia, hernekeittopurkkia tai muuta tuoretta ja painavaa on turha kantaa montaa päivää mukana rasittamassa hartioita ja selkää.
Erilaisia syömätottumuksia lienee yhtä paljon kuin syöjiä. Yksi kertoo vaeltaessaan pärjäävänsä todella vähällä ruoalla, toinen taas syö normaalia enemmän. Siksi onkin ehkä hyvä käydä lyhyemmällä vaelluksella kokeilemassa, mitä oma keho kertoo ruoan tarpeesta. Selvää on, että vaeltaminen vaatii energiaa ja ruoasta sitä saa. Meillä Hennan kanssa ruokaa taitaa kulua aikalailla saman verran kuin arjesssakin ja hyvin olemme pärjänneet. Kesän lämpimillä säillä hieman vähemmän, viileämmällä taas ruoka maistuu paremmin. Tärkeää on kuitenkin kantaa hieman ylimääräistä mukana, jos jotain sattuu. Mitä jos yksi ruokapussi tipahtaa, leviää varvikkoon tai joudutkin olemaan reissussa päivän tai puolikkaan pidempään kuin alun perin suunnittelit? Silloin kiität itseäsi, että oli pari lisäannosta mukana. Tai jos ei itselle mitään sattuisi, niin voi olla, että pelastat jonkun toisen omalla ylimääräisellä ruoka-annoksellasi.
Mainittakoon vielä erikseen disclaimerina, että olen retkiruokailun suhteen ainoastaan kokemusasiantuntija, enkä millään tavalla muuten pätevä neuvomaan ketään syömiseen liittyvissä asioissa. Itse tykkään syödä silloin kun on nälkä – sillä on pysynyt ihan hyvin hengissä.
Syön vaelluksilla kolme ateriaa päivässä ja lisäksi pieniä välipaloja.
Aamiainen
Ruisleipää. Päälle voita ja metukkaa. Viileillä säillä (esim. keväällä ja syksyllä) mukana on myös juustoa. Teen leivät valmiiksi kotona ja kelmutan ne. Näin ei tarvitse kantaa ylimääräisiä metwursteja tai juustoja mukana turhaan. Voi ja metukka säilyy todella hyvin. Lemmenjoen vaelluksellamme päivälämpötilat olivat 25 ja 32 välillä, öisinkään ei menty edes kahteenkymmeneen. Voi oli vielä kolmen päivän jälkeen täysin syötävässä kunnossa. Jos epäilet voin säilyvyyttä, niin kaupasta saa myös erittäin hyvin säilyvää kirkastettua voita, eli gheetä.
Leivälle vaihtoehto on toki myös puuro, jota on huomattavasti kevyempi kantaa kuin leipää. Itse en niin hirveästi puurosta välitä, mutta Henna syö sitä joka aamu. Metsästä voi kerätä höysteeksi marjoja ja rinkasta pähkinöitä tai siemeniä ja voisilmä tietysti kruunaa kokonaisuuden.
Kahvi ja tee kulkevat myös mukana. Kahvissa käytän normaalisti maitoa – vaelluksilla siis maitojauhetta.
Lounas ja päivällinen
Teemme lounaaksi ja päivälliseksi kotona valmiit annospussit, joiden pohjaksi laitamme kaupan valmiita pussiruokia (pastat, padat, keitot jne.). Koska pelkkä pussiruoka on vähän vaatimaton retkieväs, jatkamme sitä itse kuivatulla jauhelihalla (n. 100 g tuoretta jauhelihaa per annos per syöjä) ja pastalla/riisillä. Kuivattuja kasviksiakin voi joukkoon lisätä. Ja tietysti mausteita, jos tykkää. Itse laitan ripauksen chilihiutaleita aika monen ruoan sekaan.
Tämä on tällainen ”keskihelppo” tapa valmistaa ruoat. Helpointa on tietysti ostaa valmiita (ja usein kalliita) retkimuonia, joihin sekoitetaan vain vesi ja odotellaan hetki ruoan valmistumista. Näitä söimme yhden viikon Tuntsan erämaassa, eivätkä ne pahoja olleet. Kehutuimpia valmisruokia tuntuvat olevan Real Turmat ja Blå Band Outdoor ateriat. Jos haluaa säästää rahaa ja on aikaa (ja ennen kaikkea viitsimistä), niin kaikki ruoat voi tietysti kuivatella kotona valmiiksi.
Kuivatun ruoan kanssa on hyvä pitää mielessä, että sillä kestää hetki palauta entiselleen. Me heitämme ateria-ainekset kylmään veteen paisumaan siinä kohtaa kun Trangian liekki syttyy kattilan alle. Joskus harvoin jauheliha jää tällöin aavistuksen kovaksi, mutta ei se ole haitannut.
Välipalat
Nämä ovat tärkeitä. Jokaisena vaelluspäivänä tulee niitä hetkiä, kun jotain pientä purtavaa pitäisi saada. Me kannamme mukanamme proteiinipatukoita (1 per päivä) ja sitten ihan makeita herkkuja, joilla saa nopeasti verensokerit ylös. Suklaapatukat ja herkkutaatelit ovat toimineet hyvin tähän tarkoitukseen. Tykkään myös pitää suolapähkinöitä käden ulottuvilla vaelluksen aikana.
Juomana käytämme kahvin ja teen lisäksi ainoastaan tunturipurojen ja -lampien vettä. Joskus voi sekaan heittää sporttijuomatabletin, jos kaipaa pientä lisäboostia jalkoihin.
Iltapala
Iltapalaa emme juuri ole syöneet. Kesävaelluksilla ei oikein ole tullut enää nälkä päivällisen jälkeen, mutta ruskavaelluksen pimeinä ja viileinä iltoina nuotiolla olisi kieltämättä vielä Lämmin kuppi -keitto maistunut. Seuraavalle reissulle siis niitä taas mukaan.
Iltaisin olemme joskus herkutelleet myös letuilla ja popcorneilla, joiden valmistukseen tarvittavat ainekset kulkevat helposti mukana, eivätkä paina paljon. Molempien valmistus onnistuu Trangialla oikein hyvin ja onhan se nyt mieletöntä herkutella tällaisilla keskellä erämaata!
Iltarutiineihin meillä kuuluu myös pieni hörppy muovipullossa mukana kulkevaa rommia tai jallua. Toimii kivasti myös lämpimänä teen tai kahvin seassa!
REISSUVIHKO 