Phu Quocin saari otettiin haltuun lentoteitse Ho Chi Minh Citystä. Lento kesti hurjat 25 minuuttia ja matka taittui VietJetAirin koneella. Toiseen suuntaan mennään sitten Jetstarilla. Nämä taitavatkin olla ainoat yhtiöt, joiden koneilla saarelle tällä hetkellä pääsee (alkuvuosi 2015). Lento maksoi hurjat 29 euroa per nassu, joten halvalla pästiin. Phu Quocille pääsee halutessaan myös venekyydillä.
Perillä meitä odotti ”hotellimme” kuljettaja. Samaan minibussiin hyppäsi muutama muukin turisti, jotka olivat matkalla samaan kohteeseen. Ajelimme kentältä ensin Duong Dongin, saaren pääkaupungin läpi ja siitä jatkoimme kohti pohjoista. Ho Chi Minh Cityn jälkeen rauhallisempi liikenne tuntuu varsin mukavalta. Puolen tunnin päästä ajamme pienen pientä, kuoppaista soratietä, jonka päässä on pieni portti. Auto pysähtyy portin eteen sen merkiksi, että olemme perillä. Vihdoinkin.
Olemme lukeneet Freedomlandista paljon netistä. Paikka vaikutti kaiken perusteella oikein lupaavalta. Ja sitä se totta tosiaan onkin. Pienen polun päässä odottaa hiekkapohjainen alue keskellä viidakkoa jossa on yhteiset tilat, kuten pitkä ruokapöytä, löhöilypaikat, baari, kirjasto ja ”vastaanotto”. Tekee mieli riisua kengät samantien.
Lyhyen alkuopastuksen jälkeen päästiin bungalowiimme. Olemme varanneet Freedomlandin edullisimman bungalowin (Jungle Bungalow, 75€/yö), joten emme odota viiden tähden luxusta. Sitä ei olekaan luvassa, mutta sen sijaan astelemme juuri meidän tarpeisiimme sopivaan, todella kivaan mökkiin. Terassilla on sohva ja riippukeinu, huoneessa kirjoituspöytä, vaatekaappi ja sänky hyttysverkolla. Kylpyhuone on bungalowin takana taivasalla. Seinät kuitenkin löytyy. Sähkötkin on ihan kellon ympäri, mutta wifiä ei bungaloweissa ole. Omistajat Rita ja Peter ovat jättäneet wifin tarkoituksella pois kaikkialta muualta, kuin Freedomlandin ”keskustasta”, eli yhteisistä tiloista. Toinen puuttuva asia on ilmastointi. Sille ei tosin olisi tarvettakaan, sillä bungalowit ovat melko avoimia, joten ilma vaihtuu ja sen lisäksi ne ovat viidakon varjossa, joten liian kuuma ei pääse tulemaan.
Vaikka Phu Quocilla ei pahemmin elukoita metsissä asusta, saamme kavereiksemme bungalowiin viikon aikana mm. sammakon (joka asuu meidän suihkussa), gekkoja, lepakon, muurahaisia ja yhden pienen skorpionin. Viimeisin näistä aiheutti pari jännää hetkeä, mutta emme tainneet olla hyvää seuraa, sillä skorppari poistui puolikkaan päivän jälkeen mökistä.
Freedomland siis sijaitsee viidakossa. Ei ehkä varsinaisesti keskellä super-tiheää liaaniviidakkoa, mutta sellainen olo täällä helposti tulee. Rannalle on 15-25 minuutin kävelymatka vauhdista riippuen. Vaikka Freedomlandin läheisyydessä on muutamia muitakin hotelleja, ei niiden vieraita täällä tule oikeastaan nähtyä. Muilla resorteilla on pitkälti omat rannat, jossa turistit pysyvät. Freedomlandillakin on toki oma ranta, mutta sinne on tosiaan vähän matkaa. Rannalla saakin olla sitten kaikessa rauhassa. Muutama rantatuoli ja aurinkovarjo löytyy, lisäksi Freedomlandin ”beach guy” on mestoilla kylmälaukun kanssa, josta saa helpotusta veden, limun tai oluen janoon. Lounastakin tänne saa tilata. Muita kuin Freedomlandin vieraita ja muutamia paikallisia kalastajia ei rannalla näy. Okei, joukko lehmiä saattaa pistäytyä, mutta ne jäävät puiden suojaan varjoon eivätkä tule ihan rantaviivaan asti. Hiekka on pehmeää ja vesi kirkasta. Maailma on valmis.
Olemme tähän saakka todella tyytyväisiä hotellivalintaamme. Kaikki on juuri kuten pitääkin. Paras osa Freedomlandia on kuitenkin vielä kokematta, nimittäin illallinen. Tämä on se, mistä kaikki netissä pauhaavat. Peterin illalliset.
Illan hämärtyessä kuuden aikaan alkavat ensimmäiset Freedomlandin vieraat saapua baarille ja ruokapöydän lähettyville. Otetaan oluet, tai jotkut herkulliset drinkit ja tutustutaan muihin vieraisiin. Tällä hetkellä jokainen bungalow on varattu, meitä on siis aika monta täällä. Tarkkaa määrää emme laskeneet, mutta villi veikkaus, että noin 25 vierasta on paikalla. Kun kello lyö seitsemän, Peter kutsuu kaikki pitkän ruokapöydän ääreen. Välissä ilta on pimentynyt kunnolla ja ruokapöytä on valaistu tunnelmallisesti. Istumme joka ilta eri ihmisten vieressä ja juteltavaa tuntuu riittävän kaikkien kanssa iästä, sukupuolesta ja kansallisuudesta riippumatta. Ympärillämme on tanskalaisia, saksalaisia, ranskalasia, venäläisiä, portugalilaisia, australialaisia, englantilaisia… Muita suomalaisia ei ole tällä kertaa.
Ruokaa tulee pöytään joka ilta PALJON. Illalliset ovat normaalisti 4-6 ruokalajin ralleja ja täytyy sanoa, että internet oli kyllä täysin oikeassa niiden suhteen. Ruoka on taivaallista. Peter on mielettömän hyvä kokki, vaikka työskentelikin aiemmin muotikuvaajana ympäri Eurooppaa. Illallisista tekee erityisen ympärillä oleva seura. Tapasimme täällä niin paljon hyviä tyyppejä! Muutamien kanssa vietimmekin vähän enemmän aikaa mm. kierrellen skoottereilla saaren pohjoisosaa. Tästä lisää toisessa kirjoituksessa. Ruokailu Freedomlandissa lienee niitä kokemuksia, joita ei koskaan unohda.
Majoitu Freedomlandiin jos…
– Rakastat rauhaa
– Rakastat hyvää ruokaa (ja juomaa)
– Tulet ihmisten kanssa toimeen
– Et odota viiden tähden luksusta, mutta vähän laadukkaampaa reppureissaamista
Älä majoitu Freedomlandiin jos…
– Pelkäät viidakon eläimiä
– Olet riippuvainen netistä 24/7
– Haluat rannan kotiovellesi
– Et pidä ihmisistä
REISSUVIHKO 