Minulle visiittimme Thaimaassa oli jo neljäs, mutta Henna oli kaukomatkalla ensimmäistä kertaa. Millaisia ennakko-odotuksia matkaan liittyi ja mitkä asiat olivat jotain ihan muuta kuin odotti? Tässä Hennan mietteitä reissun jälkeen.
”En ole ikinä haaveillut matkasta Aasiaan. Kun opiskeluaikoina moni opiskelukaveri suuntasi vaihtoon Balin lämpöön, olisin itse mieluusti lähtenyt Ruotsiin. Siitäkin huolimatta, kun Lauri ehdotti matkaa Thaimaahan, en laittanut vastaan. Aurinko ja loma kiinnostaa aina.
Joitain ennakkoluuloja ja -odotuksia minulla kyllä oli Thaimaata kohtaan vaikken montaa ajatusta ollut kyseiselle maalle aikasemmin suonut. Ensimmäisenä Thaimaasta tuli mieleen turistien valloittamat kohteet, jotka eivät ole paikallista kulttuuria enää moneen vuoteen nähneetkään sekä tietenkin keski-ikäisten miesten seksilomat. Kumpaakaan näistä emme onneksi kokeneet, jos pikaista visiittiä Bangkokin punaisten lyhtyjen alueelle ei lasketa – olihan se nyt nähtävä, kun pienet thai-naiset lirkuttelee ja vikittelee kaljamahaisia miehiä (tämä ennakkoluulo piti muuten paikkaansa;))
Toinen ennakko-oletus liittyi ötököihin ja käärmeisiin. Olin kuullut kavereiden juttuja ulkovessoissa lymyilevistä käärmeistä ja kengistä löytyneistä skorpioneista. Ehkä eniten pelkäsinkin törmääväni kärmeisiin – heti ja joka paikassa. Nehän roikkuvat siellä jokaisessa puussa ja luikertelevat ihan varmasti enimmäisenä yönä myös meidän bungalowiin. Eipä ollut muuten helppoa käydä parina ensimmäisenä päivänä vessassa – jokainen nurkka oli syynättävä ennen kuin pöntölle uskalsi asettua. Kohtaamiseni ötököiden kanssa jäi kuitenkin yhteen lyhyeen hetkeen torakan kanssa, kun se juoksenteli Night Marketilla ihmisvilinän keskellä yhtä hätääntyneenä kuin minäkin sen nähtyäni. Kohtaamisesta selvittiin kuitenkin pienillä paniikkiaskelilla ja nolon punastuttamilla poskilla.
Loman aikana paljastui, että myös Lauri taitaa hieman kammoksua ötököitä. Hän tsekkasi muun muassa vessapaperirullan hämähäkkien varalta ja kynnysmaton ettei skorpioni vedä sen alla sikeitä (näin kävi hänelle kerran Vietnamissa, josta jäi selkeästi pieni kammo).
Yllättäviäkin juttuja koin, kuten sen, kuinka paljon älypuhelimia thaimaalaisilla oli, varsinkin vanhemmilla ihmisillä. En tiedä minkälaisena kehitysmaana olen Thaimaata oikein pitänyt, mutta tuntuu hassulta, kun meillä Suomessakaan mummelit eivät ole päässeet vielä kunnolla kiinni älypuhelinaikaan, niin kuinka thai-mummot voivat olla niin kaloina vedessä kosketusnäyttöjensä kanssa. Hämmentävää! Toki reissumme kohdistui ihan sivistyksen pariin eikä esimerkiksi maaseudulle, jossa homma voi olla ihan toinen.
Bangkokissa ei myöskään ollut niin kaottiista ja paljon ihmisiä kuin mitä olin olettanut. Ja älkää nyt käsittäkö väärin, olihan siellä ihan pirusti populaa, mutta mielessäni niitä olisi pitänyt olla ainakin triplasti enemmän. Ainoastaan kerran olin valmis saamaan itkupotkuraivarin ihmismassan keskellä, kun metsästimme China Townista sitä yhtä tiettyä liikettä, jonka olimme muutama päivä aikaisemmin nähneet. Eipä muuten olisi kannattanut lähteä sunnuntaina tälle metsästysretkelle, sillä silloin China Townissa on hullut krääsämarkkinat ja ihmisiä on tuhottomasti liikaa. Myös ne ”oikeat” liikkeet ovat silloin kiinni, joten et taatusti löydä etsimääsi.
Kaikista kummallisista ennakko-odotuksista ja hämmentävistä huomioista huolimatta Thaimaan loma oli ihana! Tunnelma oli rento ja ystävällinen, varsinkin Lantalla, eikä Bangkokin suurkaupungissakaan kenelläkään tuntunut olevan kiire minnekään. Rakastuin siihen, kuinka Lantalla illalliselle saattoi lähteä ilman kenkiä ja tukka vielä hieman merivedestä kosteana. Mikä voisikaan olla parempaa kuin kävellä rantaviivaa pitkit etsien kivannäköistä ravintolaa ja samalla dippailla varpaita lämpimään meriveteen? Ehkä se, että ravintolassa voit vielä upottaa varpaat hiekkaan ja illallisen jälkeen kävellä hiekkaisilla jaloilla viereiseen baariin drinkille. Ihan parasta!
Enää loma on muisto vaan, mutta uudestaan on päästävä, mieluiten mahdollisimman pian!”
REISSUVIHKO 