Kun viime vuoden RadioDays tapahtumassa Wienissä ilmoitettiin tämän vuoden tapahtuman isäntäkaupunki, piti ihan mennä Googleen ja katsoa, missä tämä Lausanne oikein sijaitsee. Ajatuksissani sijoitin kaupungin Ranskaan, mutta väärin meni.
Sen verran ajatuksissani oli perää, että Lausanne on Sveitsin ranskankielisellä alueella eikä Ranskan rajalle kovin pitkä matka ole. Lausanne on suomalaiselle haastava lausua. Oikea muoto lienee ”losään” tai jotain sinne päin. Vietimme kaupungissa vain kaksi päivää ja nekin istuimme melkolailla tiukasti Swiss Tech Convention Centerin penkeissä kuunnellen, mitä Euroopan radiomarkkinassa tapahtuu.
Saavuimme perille huhtikuisena sunnuntai-iltana. Ilmassa oli kevättä. Kollegani Oku aisti Lausannea nenällään ja totesikin, että kaduilla leijailee kovin kansainvälinen tuoksu. Ehkä se oli yhdistelmä kukkivia kukkia, croissanttia ja kebabia. Sen verran pitää antaa matkavinkkiä tässä kohtaa, että jos olet suunnitellut matkustavasi Genevestä Lausanneen taksilla, niin älä tee sitä. Taksin mittari näytti 250 euroa 45 minuutin matkalta. Junalla pääsee edullisemmin.
Hotellimme sijaitsi ydinkeskustassa rautatieasemaa vastapäätä, eikä siitä jää kauheasti jälkipolville kerrottavaa. Palveli tarkoitustaan, nukkumista, varsin hyvin kuitenkin.
Illallisen söimme Le Milan -nimisessä italialaisravintolassa, jota paikalliset suosittelivat. Voimme suositella tätä edelleen. Oikein hyvät ruoat! Kansainvälisen nenän omaava kollegani todisti myös, että pystyy syömään alkupalaksi pizzan ja pääruoaksi lasagnen. Huh.
Yöunien jälkeen oli seminaarin aika. Reilu viiden kilometrin päässä keskustasta sijaitsee suuri campus-alue, joka kätkee sisäänsä myös huippumodernin messukeskuksen. Täällä Euroopan radioväki kokoontuu muutamaksi päiväksi vaihtamaan kuulumisiaan ja jakamaan oppejaan toimivista ja vähemmän toimivista asioista. Pyllyt siis penkkiin ja fokus puhujiin.
Iltapäivällä meillä oli tovi omaa aikaa. Jätimme messukeskuksen penkit taaksemme kolmen aikaan ja suuntasimme pienelle kaupunkivisiitille. Lausannen kaksi metrolinjaa kuljettavat aikalailla kätevästi rantaan ja vanhaan kaupunkiin. Suuntasimme ensin Genevenjärven rantaan ihailemaan maisemia. Vastarannalle piirtyy upea vuoristomaisema, joka luo postikorttimaisen tunnelman. Siinä missä Suomi vielä kituu kylmässä talvisäässä, on täällä kevät jo pitkällä. Lämpötila oli 15 asteen tienoilla ja kevään ensimmäiset kukat luovat upeaa väriloistoa kaupunkiin.
Pysähdyimme aurinkoiselle rantaterassille nauttimaan muutaman lasillisen ja herkullisista finger foodia. Kaikkien kasvoille piirtyi hymy. Onhan tämä pitkän talven jälkeen aika mahtavaa!
Terassilta jatkoimme kohti Lausannen vanhaa kaupunkia, johon tutustuimme pikavauhtia. Lopulta päädyimme kivalle ”terassille”, joka oli ennemminkin puistomainen tasanne, jossa ihmiset olivat levittäytyneet nurmikoille, penkeille ja portaille istuskelemaan ja nauttimaan auringosta. Tunnelma oli rauhallisen keski-eurooppalainen. Sääntö-Suomi olisi estänyt tämänkaltaisen anniskelun meillä, jossa voit vapaasti kulkea juomasi kanssa ravintolan ovelta parhaaksi katsomaasi paikkaan. Suositus tälle The Great Escape -nimiselle terassille!
Illallisen söimme Michelin -tarran oveensa ansainneessa Au Chat Noir -ravintolassa. Erinomaista ruokaa! Illallisen jälkeen väsyneimmät, eli suurin osa porukasta, suuntasivat nukkumaan. Poikien kesken pelasimme vielä muutaman erän biljardia paikallisessa sporttipubissa.
Seuraavasta päivästä ei matkablogin puolelle jäänyt kauheasti kerrottavaa. Suuntasimme päivän seminaarin päätteeksi suoraan lentokentälle ja kohti kotia.
Lausanne tarjoili mahtavan pilkahduksen keväästä. Maisemat olivat kertakaikkisen upeat. Genevenjärvi vuorineen ja joka puolelle levittäytyvät viinitilat houkuttelivat kyllä sen verran, että tänne voisi tulla joskus ihan ajan kanssa!
REISSUVIHKO 